Burp, takana on pikkujoulut. Kuten kuvasta näkyy, voi pikkujoulujen tuloksena olla tonttulakki vinossa. Kun emäntäni oli omissa pikkujouluissaan Savoy-teatterissa, Atte kaverinsa 18v-juhlissa, Simo isoskoulutuksessa ja isäntä iltavuorossa, laskettiin pikkujoulut valloilleen meillä kotona. Maisa ja kaverinsa Alisa söivät joulupuuroa (sen paljasti sokerit keittiönlattialla), joivat glögiä ja koristelivat pipareita klassikkojoululaulujen soidessa. Maisan lempilauluksi muodostui Pasi Kauniston versio "Jollei jouluna ole lunta". Tämä samainen riski varjostaa monien lasten joulunodotusta nytkin.
Iloittelua oli lupa jatkaa siihen saakka, kunnes perheen isä tulisi kotiin. Hän kun on tavaratalossa töissä, niin hänen joululaulumittarinsa on hyvää vauhtia täyttymässä. Seuraavana aamuna tytöissä oli vielä niin paljon virtaa, että he järjestivät minulle estehyppyä ihmisesteen (se oli Alisa) yli. Ja minähän hyppäsin rakkaan pupuni perässä kuin esteratsu!
Sitten pöydän takaa vilahti taas. Tämähän on kuin kotoinen Putouksen hahmokilpailu. Olin näet kuulevinani hahmon kuiskaavan veikeästi:"Joulu se tulla jollottaa". Aika outoa minusta, sillä tuon lauseenhan piti olla lasten Manu-papan hokema.
No niin, saanko esitellä: minun joulukalenterini. Laatikkoon on ladottu influenssarokotuskoteloita numeroin merkittynä. Odotan jännityksellä; huomenna saan raadella ensimmäisen paketin.
No niin, Movember on nyt loppunut. Ehkä tiedättekin, että Movember on juttu, jossa viiksiä kasvattamalla kohdistetaan huomiota miesten terveyteen, erityisesti kives- ja eturauhassyöpään. Maailmalla kerätään rahaa, mutta meidän perheessä keskitytään viiksien kasvattamiseen. Ohessa näette kuvasarjan perheen miesten panostuksesta.
Viikset 8kk, toki ne olivat turvassani jo syntyessä, joten minulla on etumatkaa. |
Viikset melkein 15v. Näiden viiksien kasvattaja epäili puutteellista valaistusta, emäntäni tarjosi hänelle ripsiväriään kompensoimaan huonoa valaistusta... |
Viikset 18v. Kovin ylpeä viiksienkasvattaja, sanoo omistavansa myös partakarvoja. |
Viikset 44v. No aika mursu ! |
Minä olen tullut sukukypsäksi, aivan uroskoirien aikataulun mukaan. Jo jonkin aikaa minä olen pysähtynyt kesken joutuisan menon haistelemaan maata aivan erityisellä nuuskutuksella ja nuollut maata, jossa ei ole ihmissilmä nähnyt mitään nuoltavaa.
Sitten eräänä iltana emäntäni huomasi minun liikkuvan unissani melko rytmikkäästi. Ja totta on, että näin varsin koiramaista eroottista unta. En nyt kuvaile asiaa enempää, mutta tämä on sitä tyypillistä teinielämää. Havahduttuani minä katsoin viattoman pyöreillä silmilläni emäntääni, joka oli sanalla sanoen hämmentynyt. Siten fleece-huopa lähti sohvalta pesuun...
Yhtenä päivänä tapasimme kadulla nuoren suklaanruskean labradorinnoutajanartun. Siinä me nuuskimme toisiamme ja kisailimme, kunnes nartun isäntä sanoi, että sillä on kaiketi juoksu alkamassa. Silloin emäntääni tuli vauhtia, ja me lähdimme kotiinpäin. Mennessään hän huikkasi, ettei meillä ole varaa maksaa mitään pennunruokkomaksuja. Meidän jälkeemme jäi katselemaan toiveikas narttu ja sen naurava isäntä.
Minä olen nyt mahtisonni. |