Nimipäivät joulun alla

Tarkkasilmäinen huomaa, että kuva on ensivuoden kalenterista, jolloin nimipäiväni osuu sunnuntaille.

 Joulukuun 20. päivä on Benjaminin päivä ihmisten kalenterissa ja Benin päivä koirakalenterissa. Kun minulle aikanaan mietittiin nimeä, pidettiin saunanlauteilla vaalit. Emäntäni ehdotus Bertil kumottiin tylysti, ja Beni voitti ääniryöpyllä. Atte mm. sanoi, ettei vie koiraa ikinä ulos, jos sen nimeksi todella tulisi Bertil. Vielä tuolloin ei perheeni tiennyt, että isäni oli Ben. Se olikin aikamoinen yhteensattuma ja kunnianosoitus nuorelle isälleni.

Maailmalla on kuuluisia Ben-nimisiä hahmoja, joilla on myös yhteistä minun kanssani. Kanadalainen pikajuoksija Ben Johnson, yhdysvaltalainen koomikko Ben Stiller ja suomalainen poliitikko Ben (ja nyt tarkkana sen oikeinkirjoituksen kanssa) Zyskowicz.
Kaima Johnsonin kanssa yhteistä meillä on tumma väritys, nopeus, notkeus ja uskomaton lihaksisto. Kaima Stiller on koomikkona hauska mies, ja koomisia tilanteita aiheutan minäkin jatkuvasti. Ja kaima Zyskowiczin kanssa olemme molemmat terhakoita nappisilmiä. Kerran kävi jopa niin, että iltalenkillä isäntääni ja minua tuli vastaan koiratutut, joiden isäntä lausahti minut nähdessään:"Sehän on herra Zyskowicz!"

Alunperin Benjamin on Raamatun nimiä. Jaakobin nuorin poika oli Benjamin, ja hänestä polveutui koko Israelin heimo. Hepreaksi Benjamin tarkoittaakin mm. onnenpoikaa. Ja sehän minä olen!

Ben Johnson

Ben Stiller

Ben Zyskowicz

Jos olenkin nimeltäni kuuluisa maailmalla, niin kyllä hahmoanikin esiintyy vaikka missä. Maisa oli tehnyt puukäsityötunnilla minusta näköispatsaan talouspaperitelineeksi. Samoin esiinnyn Maisan ystävien, Inkan ja Alisan, tekemissä joulukorteissa. Lisäksi perheeni huomasi kuvani helsinkiläisessä kaupassa, jossa bostoninterrieri näyttää kantavan tarjotinta, johon laskea avaimet kotiintullessa. Kyllä minä ja ehdin kaikkialle!

Lauantaina minulle tuli odotettu vieras, toy-villakoira Reetu. Emäntämme ovat työtovereita, joten lounastauolla he vertailevat edesottamuksiamme. Lähdin innokkaasti esittelemään Reetulle uutta koirapuistoamme. Aluksi Reetu oli vähän epävarma, kuinka minun loputtomaan innostukseeni ja leikinhaluuni tulisi suhtautua. Hän on varmasti tottunut olemaan pieni ja luikahtamaan turvaan pikkuisiin paikkoihin. Mutta pienihän minäkin olen, joten seurasin Reetua sen etsiessä suojaa mm. penkin alta. Viimein alkoi riemukas takaa-ajo, jossa mittelimme juoksukykyämme. Välillä harhauduimme pureskelemaan keppejä ja kaivamaan kuoppaa, sitten juoksu taas jatkui.

Pian koirapuistoon tulivat myös ihastukseni Pippuri, se aiemmin mainitsemani cairnterrieri, ja ikätoverini Kola, mäyräkoiran ja chihuahuan vapaan rakkauden tulos. Vielä viimeviikolla Pippuri oli minulle myötämielinen, antoi haistella varsin tarkasti ja siirsi häntäänsä ystävällisesti sivuun, mutta tällä viikolla kaikki on toisin. Pippurin juoksu on ohi, ja se esittää kuin emme tuntisi toisiamme laisinkaan, ja ärähtelee minulle.

Niinpä me nuoret pojat, Reetu, Kola ja minä olimme kuin päiväkotiryhmän villikot, joita topakka täti piti tiukassa otteessaan. Pippuri on jo 3v, joten se tuntui tuntevan arvonsa ja osoitti meille huligaaneille paikkamme. Ja me kyllä me pojat nöyrästi tottelimme, kun täti niin määräsi.

On villiä melskettä...

...helinää, helskettä...

...pienten koirien!

Joulukalenterini pohja paistaa jo. Joulukuussa minulla on ollut ennennäkemättömiä ilmavaivoja. Nyt perheeni epäilee, että joulukalenterin herkuilla voisi olla osuutta asiaan. Minä kiistän sen tiukasti.

Olen ollut mukana jouluvalmisteluissa. Tässäkin olen seuraamassa piparkakkujen leipomista.

 Osaan minä ottaa rennostikin. Yleensä nukun todellista koiranunta valmiina leikkiin tai ruokailuun, mutta jouluun tulisi suhtautua letkeästi. Myös ihmisten. Senpä vuoski minun perheessäni ei pestä kaappeja jouluksi, ei vaihdeta jouluverhoja eikä keitellä lanttuja laatikkoon. Me tiedämme, että Saarioinen tekee meille laatikot valmiiksi. Heilläkin siellä Saarioisella taitaa jo olla valmistelut pitkällä, sillä näin mainoksessa, että joulumuori on ehtinyt vielä joulupukin viereen lepäilemään vällyn alle ennen pukin lähtöä tänne etelään. Miten sekin oli aiheuttanut hämmennystä tv:n katsojissa? Jotenkin niitä tonttujakin on saatava lisää. 

Minun joulurauhani on virallisesti nyt alkanut, kun perheen lasten koulu on loppunut. Minulla on seuraa päivisin aina loppiaiseen saakka.

Hahhahhaa, minun puolestani joulu saa nyt tulla!
Hyvää joulua teille kaikille!

terveisin, Beni