Hyvää äitienpäivää

Alkuviikon minä olin erityistarkkailussa eräiden huono-onnisten ovenpielien vuoksi. Sain kuitenkin yllättäen päiväseuraa isäntäni jäädessä sairauslomalle räjähtäneen ihotilanteensa vuoksi. Minä olen oikea vainukoira, sillä olin jo viikkojen ajan nuuskinut hänen ihottumiaan vaatteiden läpikin ja yrittänyt nuolla, vaikka kangas oli välissä.

Tiistaina meille tuli vieraaksi emäntäni Erja-täti ja harvinaisuus maailmalta eli emäntäni Amerikan serkku Henri. Tuliasiksi Erja toi oksia ihmepensaasta. Se on saanut nimensä siitä, että se tekee sievät keltaiset kukkansa ennen lehtiä. Toinen tuliainen oli raparperipaakku. Erja aikoi antaa raparperille nimen ja tulla myöhemmin tarkastamaan, oliko se asetettu arvoiselleen paikalle. Tästä oli tulla stressi isäntäparilleni. Niinpä he lopulta päättivät nostaa raparperin arvopaikalle suureen ruukkuun. Jos se oikein innostuu kasvamaan, voimme saada siitä kuin palmun pihaamme.

Henri asuu nykyisin Amerikan Floridassa. Hän kertoili elämästä ja eläimistä siellä. Siellä voi kuulemma tavata pesukarhuja, jotka eivät kovin pelkää ihmistä, tai joen partaalla alligaattoreita. Vaikuttaa siltä, etten rohkene lähteä Henrin luo vierailulle. Kuvitelkaa nyt kävelyretkeä. Mihin ihmeeseen siellä uskaltaisi nostaa jalkaansakaan, kun tuollaisia vaaroja vaanii.

Torstai oli vapaapäivä kaikille. Simon oli määrä lukea Seitsemää veljestä, mutta uni voitti veljekset mennen tullen. Ehkä hänen kannattaisi siirtyä suoraan niihin koiraveljeksiin, josta viimeeksi kerroin.

Torstaina pihallamme tuunattiin vanhoja kalusteita. Isäntäni maalasi parvekkeen kukkahyllyn mustaksi. Kun maalia tuntui riittävän, maalasi emäntäni vielä lyhdynkin maalinjämillä. Kyllä nyt on kiiltävää.

Torstai oli niin kaunis, että pallogrilli kaivettiin esiin. Talven jäljeltä oli vielä jonkinverran opeteltavaa grillin lämmittämisessä, ja niinpä makkarat päätyivät lopuksi vielä pannulle lämmittelemään. Tuoksu oli taivaallinen.

 

Matruusimme vietti viime viikon tykkileirillä Russarössa. Aiemmin hän suoritti tykillä ammunnan teoria- ja käytännönkokeen, jonka merkiksi sai hihaansa ns. taistelutomaatin kuvan. Leirillä ammuttiin kalustolaukaus pitkällä narulla, jolloin sotilaat näkivät laukauksen ulkopuolelta ja kokivat paineaallon kehossaan tykin jysähtäessä. Sotilaat ampuivat merelle, jossa tarkoituksena oli ampua maalilautan viereen. Maalitaulu sijaitsi Itämerellä 10km päässä rannasta. Mereen pudotessaan tykin ammus nostatti vesipatsaan, jonka korkeus oli 50m.

Simo leikkii koiralla, tämä on hänen mielestään huumoria.

Epätavallinen lämpöaalto jatkui äitienpäivän ajan. Tankoihin nostettiin Suomen liput, sekä meidän naapurissa Thaimaan lippu, sillä sen perheen äiti on sieltä kotoisin. Sanotaan, että itämään ihmisen hymyilevät aina. Lisäksi tämä nainen kikattelee äänekkäästi kaikki kodin ovet levällään. Hänellä ei ole tietoa, että sitä pidetään täällä epäilyttävänä varsinkin äitienpäivän aamuna ennen yhdeksään.

Päivä oli niin kuuma, että ihmiset lisäilivät aurinkorasvoja. Minä marhasin varjoon ja aurinkoon vuorotellen.

Äitienpäiväksi oli varattu ruusut ja korttikin. Maisalla on nyt ruotsi-buumi meneillään, sillä hänen uudet ystävänsä ovat suomenruotsalaisia. Hän on lainannut kirjastosta ruotsin sanakirjan ja tekee tehtäviä puhelimen avulla. Toivottavasti intoa riittää vielä puolen vuoden kuluttua, kun ruotsintunnit seitsemännellä luokalla alkavat.

Äitienpäivän illallinen

Isäntäni tekemä äitienpäiväkakku

Viikonloppuna tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä päivästä, kun minä tulin kotiin ja jätin taakseni äitini Nätin ja sisarukseni. Tässä siis vauvakuva minusta matkalla nykyiseen kotiini. Kaikkihan me olemme edelleenkin joidenkin pentuja. Tämän kuvan myötä haluan toivottaa hyvää äitienpäivää kaikille äideille, pennuille ja tämän mahdollistaneille isille!