Perhe tapaa serkkuni

Kesän viimeinen yhteinen lomaviikko aloitettiin Kesäkaupungissa. Kävi selväksi, ettei kesä saapunut kaupunkiin ollenkaan noiden vierailuiden aikana. Mistä emäntäni saa nyt nostalgian aineksia talvea varten?

Minä sain kuitenkin lomaostoksen, kumisen frisbeen. Sitä heiteltiin Kesäkaupungin kirkon valleilla, kunnes minulla meni innostus yli ymmärryksen. En vielä ehtinyt tutustua leluuni, kun sitä jo alettiin heitellä eli minun silmin härnätä sillä minua. Minä juoksin aivan raivopäisenä leluni perässä sen lentäessä kirkon vallien välissä. 

Kävi lopulta niin, että innostuksen tuoksinassa minä purin kieleeni, ja verta valui nurmikolle ja minun kinttujeni valkoisiin osiin. Se näytti niin kamalalta ja minun menoni niin tolkuttomalta, että lelu otettiin minulta pois ja rauhoittuminen saattoi alkaa. 

Nämä ihmiset eivät ymmärrä, että minun pitää kunnon terrierin tapaan "tappaa" eli riepotella uusi lelu ennenkuin voin suhtautua siihen maltillisesti. Enkä kyllä aina pysty silloinkaan...

Sukulaisten luona lomaillessa sitä törmää vallan yllättäviin asioihin. Olettehan nähneet, että emäntäni vaatekaapista löytyy keksipaketti, joka on siellä teiniahmateilta piilossa nautinnollisia aamukahveja odottamassa.

Mutta mitä löytyikään Eeva-mummin kaapista! Tämä mummo laittaa kyllä paremmaksi. Kuulemma asia on hänen ja Nukkumatin välinen, eikä sille tule julkisesti naureskella.

No jo on markkinat!

Nyt kun mansikat on pakkasessa ja mustikoita 8l kerättynä, siirtyi emäntäni katse kirsikkapuuhun. Asiassa auttoi myös alueella kiertelevät lintuparvet, jotka etsivät syötäviä marjoja. Emäntäni kiirehti keräämään puun tyhjäksi, saalis jäi tänä vuonna yhteen kupilliseen.

Suunnitelmissa oli tehdä sosetta jugurtin kanssa syötäväksi, mutta Riitta-mummin toiveissa olikin likööri. Viime joulunahan meillä nautittiin likööriä oman pihan kirsikoista tehtynä. Emäntäni voihkii tietäessään likööriin kuluvan sokerin määrän. 

Saakohan likööriä tehtyä karppisokerista? Tämä taitaa olla teille vieras tuote, mutta se on sokeriton sokeri, jota ostetaan ihan Prismasta. Tuleekohan tästä koe-erä...

Pihastamme löytyy nyt monenlaista elämää.

Sitten tuli se perheeni odottama päivä, kun he menivät tapaamaan serkkuani Kalevia. Hän on nyt 12vk ikäinen, ja perheensä esikoinen. Kalevi painaa nyt 6kg ja on vartaloltaan yhtä tasapaksu kuin emäntäni kesän jäljiltä. Pennun tunnusmerkkeinä hänellä on tavattoman suuret tassut ja aivan valtaisat korvat. Niillä korvilla pääsee varmasti lentoon! 

Muiden pentujen tapaan Kalevi oli osoittaunut aikamoiseksi riiviöksi. Kaikilla koiranpennuilla on terävät hampaat, niin myös tällä. Ikeniä varmasti myös kutittaa, sillä pian alkavat vauva-hampaat vaihtua pysyvämpiin.

Muiden koiranpentujen tapaan Kalevi väsyi äkkiä. Siitä sitten vaan ketarat suoraksi ja nokosille. Unta riitti muutamaksi hetkeksi, sitten leikki jatkui taas.

Lauantaina nousi myrsky, josta sai osansa miltei koko Etelä-Suomi. Perheeni jännitti, miten minä reagoin. Mutta minä pidin pääni kylmänä enkä vapissut ollenkaan. Seuraava mielenrauhan koitos on sitten uutenavuonna.

Niin taitaa olla tämä kesä valmiiksi taputeltu. Yhteenvetona voidaan sanoa, että olemme lököilleet ja olleet yhdessä perheen ja suvun kanssa. Voimia on nyt kerätty, ovenkarmit varokaa!