Mielenilmaus

Tämän viikon puheenaihe on ollut mielenilmaukset. Raha-asiat ovat minulle vieraita ja raha arvotonta. Sanotaan, että raha haisee, mutta en erota siitä mitään kinkun tai juuston hajua. Ja loput hajut ovatkin arvottomia minulle. No ehkä poikkeuksen tekee toisen koiran peräpää, myönnetään. 

Minun vaateeni on: Lisää leikkiaikaa koirien kanssa! Olen valmis tekemään sopimuksen useammaksi viikoksi, ja lupaan luopua mustikansyönnistä suoraan varvusta, hämähäkkien tappamisesta nielemällä ja juuston kerjäämisestä. Heti alkoi kaduttaa; en tule ikinä selviämään viimeisestä lupauksesta.

Emäntäni oli pitämässä perhevalmennusta menneellä viikolla. Vierailevaksi vauvaperheeksi hän oli pyytänyt suvun uuden tulokkaan. Hän on suloinen Ellikanttarelli, näin juoru kertoo. Hän on meidän lasten pikkuserkku. Perhevalmennuksessa emäntäni haastatti pikkuvauvan perhettä niistä asioista, joista arveli kuulijoiden haluavan kuulla. Myöhemmin hän saikin kuulla kollegaltaan, että joku odottava perhe oli ollut erityisen kiitollinen juuri näistä kysymyksistä ja vielä enemmän perheen vastauksista. Emäntäni, joka on varsinainen hellämieli ajoittain, herkisteli mielessään, kuinka vauvan isän ja hänen yhteiset mamma ja pappa nyt katselevat jälkipolveaan yhdessä pilvenpäältä. Sniif, onhan tuo liikuttavaa, miten sukupolvi seuraa toistaan.

Sunnuntain pitkällä lenkillä pysähdyimme puistoon. Olin vapaana ja minulla oli siten upea mahdollisuus jahdata naakkoja, jotka tulivat irvimään minulle. Siitäs saivat, kylläpä pyrähtivät kiireesti ilmaan.

Kotia lähetessä löysimme kadulta toukan, joka oli ylittämässä tietä. Minä haistelin sitä, ja se kiepahti palloksi. En osaa sanoa, oliko siinä outo haju vai kutittivatko sen karvat kirsuani, mutta aivastin monta kertaa ja ravistin päätäni. Ilma oli aivan liian lämmin pitääksen karvapukua päällä, kuten tällä toukalla oli.

Tänä viikonloppuna pihallamme oli syystalkoot. Minun osuuteni oli kököttää sisällä. Olisin kuulemma ollut harmiksi siellä. Kuitenkin pihan lapsilta tippuili jatkuvasti ruokaa (mm. nakkia) pihamaalle, jonka siivoamisessa minusta olisi ollut hyvä apu. 

Emäntäni jatkoi vielä oman pihan siivoamista, ja nyt se onkin liki talvikunnossa. Isäntäni hartaasti kasvattamat chilit eivät taida ehtiä valmistua. Voi surkeus.