Hajujen hurmaa

Viikonloppuna koitti emäntäni vuoro viedä Maisa porukoineen ratsastustunnille. Tunti ei tässä tapauksessa tarkoita todellakaan yhtä tuntia vaan kahta. Ennen ratsastustunnin alkua ratsut on suittava, harjattava ja puettava. Tunnin jälkeen tehdään samat hommat vastakkaisessa järjestyksessä. Tällä välin emäntäni on saatava aikansa kulumaan, sillä talli sijaitsee maaseudun maaseudulla, eikä sieltä ole järkevää lähteä välillä minnekään. Nyt alkuilta on vielä valoisa, joten odotusaika alkaa kävelyllä maalaismaisemassa. Maisemasta huomaa syksyn etenemisen.

Maisa ja Aksu-poni

Lauantaina minä matkustin takapenkillä benikyyriin Mustiin ja Mirriin. Simo ja emäntäni, menivät silläaikaa urheilukauppaan hankkimaan pojalle liikuntavaatteita. Emäntäni ihmettelee, miten heidän lapsestaan tuli niin liikunnallinen, tämä liikuntageeni on hypännyt kokonaisen sukupolven yli. Simo on muutenkin tehnyt historiaa saamalla lukion fysiikankokeesta 10+. Tehkääpä perässä!

Päiväkävelyllä tapasimme yorkshirenterrierin Sagan. Hän oli valtavan suloinen ja aulis. Hän nimittäin kiepsahti auliisti selälleen, jotta minun olisi helpompi nuuskia peräosastoa. Minä nuuskinkin niin antaumuksella, että Sagan emäntä arveli tyttösen ensimmäisen juoksun olevan tuloillaan. Emäntäni kertoi sitten hänelle, että minulla on aiemminkin kyllä ollut gynekologisen diagnostiikan kykyjä. Olenhan nuuskinut kultamuruani Nuppua niin, että hänellä huomattiin olevan narttujentauti märkäkohtu. Ei näin lyttänää nokkaa niin vaan hämätä.

Saga 8kk

Tapasimme Nupun iltakävelyllä aiemmin viikolla. Nuppu on menossa tulevalla viikolla kohdunpoistoon. Nyt hänellä oli yskä, joka oli vaarassa pilata suunnitellun leikkauksen. En saanut mennä häntä nuuskimaan, jottei mikään muu pöpö olisi vaan tarttunut häneen. Nuppu parantui kuitenkin yskästään, ja pääsee kaiketi leikkauspöydälle suunnitellusti. Onneksi minulle jää tuo Saga nuuskittavaksi. Ihan vaan siksi, etteivät taitoni ruostuisi.

kultamuruni Nuppu

Toisenlaiten nuppu löytyi naapurikaupungista, hän on meidän lasten uusi pikkuserkku. Tämä on se sama tyttönen, joka esiintyi perhevalmennuksessa pari viikkoa sitten. Ihan yhtä suloinen kuin silloinkin, kasvanut ja vankistunut. 

Emäntäni oli neulonut tuliaisiksi eläinaiheisen hatun. Liekö tuo koira vai rotta. Emäntäni taideilmaisussa on edelleen parantamisen varaa.

Perheen koira ei ollut valmis pysymään taustalla. Tämä Bono oli ruumiinrakenteeltaan samanlainen kuin minä, mutta varsin paljon jykevämpää tekoa. Jos minä painankin 8kg, niin Bono painaa 10kg enemmän. Kun hän raivasi tiensä suudellakseen isäntääni, oli siinä kahvit läikkyä. Tuliaisiksi tältä reissulta sain valtavasti uutta haisteltavaa. Otin uudet hajut ihastuneena vastaan. Ihmiset menettävät paljon, kun eivät nuuski kunnolla toisiaan.