Terminen kevät?

Uutisissa on toitotettu, että alkamassa on terminen kevät. Ilmatieteen laitos sanoo asiasta seuraavaa:

"Termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi (joo, on huomattu, sanon minä) ja lyhyin kevät. Suomessa termisten vuodenaikojen vaihtuminen määritellään perinteisesti seuraavasti:

• kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 0 asteen yläpuolelle
• kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi +10 asteen yläpuolelle
• syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +10 asteen alapuolelle
• talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi 0 asteen alapuolelle"

Minä voisin sanoa saman omien huomioitteni perusteella seuraavasti:

* kevät alkaa, kun räystäästä tippuu tippoja ja auringonvalo saa minut läähättämään sisälläkin

* kesä alkaa, kun vapaapäivän aamupalan voi syödä ulkona, pääskyset kirkuvat liitäessään ja muurahaisesta tulee varjo pihakiveykseen

* syksy alkaa, kun pihaelämä päättyy ja kesäkukat kaadetaan ruukuistaan ja isäntäväki huokailee melankolisesti

*talvi alkaa, kun ulkoa on kiire sisälle ja lähtiessäkin pitää harkita rappusella, uskaltaako lähteä

Yksi kevään merkeistä on myös se, että nuorukaiset alkavat hakea kesätöitä. Simo on juuri hakenut puutarhahommiin Espoon hautausmaille. Nyt ei voi muuta kuin pitää sormia ristissä. Ainakaan isoskoulutuksesta ei tässä haussa ole haittaa.

Lauantaina oli keväinen päivä. Emäntä vaihtoi kevättakin päälleen ulkolenkille ja hihattoman paidan sen alle. Ja se oli riittävää. Luontokin tuntuu olevan lähtökuopissaan. Kuvassa lienee punaisena hohtavat haapa-puun norkot. Uskallan nyt sanoa näin, kun Eero-pappa ei ole asiaa korjaamassa ja luontotietämyksellään loistamassa.

Ilo oli lyhyenlainen. Sunnuntaina mittari pysyi nollassa, mutta siltikään huurre ei väistynyt puiden oksilta iltapäivään mennessäkään. 

Pihallamme kevät etenee kuitenkin oikealla tavalla. Lumikelloja puskee vielä lumen peittämästä maasta.

Jos talvikin on loppu, niin samoin on loppu yksi aikakausi isäntäni työelämässä. Tänään suljetaan hänen työpaikkansa ja työ jatkuu viereen rakennetussa uudessa tavaratalossa. Vanha talo saa murskaavan betonipallon kylkeensä. Tämän kunniaksi isäntäni otti konjakkipaukun entisen työpaikkansa muistoksi.

Jaa-a, mitä säätä tuleva viikko tuokaan mukanaan. Ja mitä tahansa se onkaan, aina voi sanoa: "On se kelejä pidellyt".