Vilijonkka ja lapset

Tämän kevään ominaispiirre on, että säästä riittää aina puhumista. Tälläkin viikolla sää on käynyt kaikki Suomen vuodenajat läpi. Kelit ovat olleet niin huonot, että jopa meteorologi Pekka Poudan pokka petti. Varmasti kaikki ovat nähneet hänen hulvattoman nauruun repeämisensä tv:ssä tai netissä.

Näillä keleillä minä pysyn pedissä.

Lauantaina tasavaltaa kohtasi suru-uutinen, kun tieto presidentti Mauno Koiviston kuolemasta kiiri koteihin. Suomessa vallitsi suruliputus, ja jääkiekkomaajoukkuekin pelasi ottelunsa surunauha käsivarressaan.

Isäntäparini on elänyt lapsuuttaan silloin, kun Koivistosta tuli "uusi Kekkonen". Urho Kekkonen oli niin kauan presidenttinä, että koko instituution nimi oli lasten mielissä Kekkonen. Asiasta puhuttiin tyyliin:"Kuka on Ruotsin Kekkonen?" 

Silloin, kun ihminen on merkittävä persoona, lähtee hänestä herkästi liikkeelle myös sanontoja. Eivät nykylapset tietäisi, mistä tulee esimerkiksi ilmaus "tulee kuin Manulle illallinen". Ja tämä ei tietenkään liity Manu-pappaan, vaikka yhtä automaattisesti taisi hänenkin illallisensa tulla.

Euroviisut kokosivat kotoisen viisuraadin sohvalle lauantaina. Isäntäpari tykkää viisuista kovasti, ja onkin virittäytynyt viisutunnelmaan joka vuotiseen tapaan jo alkuvuodesta lähtien. 

Tammikuussa alkaa Ruotsin Melodifestivalen karsintoineen, sitten seuraa UMK, jossa valitaan Suomen edustaja. Viisufinaalin lähestyessä meillä katsellaan ennakkonäytöksiä ja kuullaan arvioita muiden maiden kappaleista sekä suomen- että ruotsinkielisillä kanavilla. 

Ei kiinnosta minua.

Tunnelma lässähti aavistuksen verran tiistaina, kun kouvolalainen kaksikko Norma John ei päässyt finaaliin saakka, vaikka lauloi kohtalokkaasti mustarastaasta. Isäntäparini suosikiksi nousi Portugalin esitys, jossa aneltiin tunteikkaasti rakastettua palaamaan takaisin. Myös muu Eurooppa tykkäsi, ja Portugal vei viisumestaruuden ensimmäistä kertaa.

Viisuherkut, ja minun välinpitämätön suhtautumiseni.

Emäntäni on kirjoittanut minun nimissäni tähän blogiin lähialueemme toistaitoisesta tikasta, joka nakuttaa metallista katulamppua nokallaan.  Blogini uskollinen lukija Päivi valaisi emäntääni, ettei kyse ole lainkaan siitä, että tikka olisi niin sanottu peräkammarin poika. Päinvastoin. 

Tikat ovat älykkäitä lintuja ja osaavat sopeutua elinympäristönsä muutoksiin. Niinpä tämä nimenomainen lintu onkin Mahti-Tikka, joka metallia nakuttaessaan viestittää kauas kantautuvalla ja kovalla äänellään olevansa koko kulmakunnan mahtavin tikkakoiras. Tulkaa siis kaikki tikkanaaraat ja vaikuttukaa tästä upeasta koiraasta! 

Samalla käytän puheenvuoron pahoitellakseni emäntäni tietämättömyyttä. Tässä saan minäkin hävetä, kun hän kirjoittaa minun nimissäni. Ettäs kehtaa, ottaisi asioista selvää.

Äitienpäivä valkeni kauniina. Tämä onkin juhlavuosi, sillä emäntäni on ollut äitinä nyt 20v. Elämä kolmen lapsen äitinä muuttaa muotoaan sitä mukaa, kun lapset tarpeineen kasvavat. Kodissamme on meneillään viimeinen kierros murrosikää, ja se on osoittautunut erityisen raskaaksi.

Niinpä emäntäni koki saaneensa maailman ihanimman äitienpäivälahjan, kun hänen kuopuksensa, mörökölli 13v, katsoi euroviisut äitinsä kyljessä ja oli koko äitienpäivän loistotuulella ja sosiaalinen. Kyllä tällä tunteella jaksaa varmasti lämmitellä pitkän aikaa. Ehkä äiti ei sittenkään ole niin myrkkyä, kun muutoin vaikuttaa,

Isäntäni mestariteos

Atte toi lahjaksi makukahvia, oi miten herttaista.

Muumien luoja, Tove Jansson, on kuvannut osuvasti erilaisia hahmoja kirjoissaan. Emäntäni on haaveillut olevansa kuin muumimamma, joka suhtautuu rauhallisesti ja kekseliäästi elämän eteen tuomiin tilanteisiin. Todellisuudessa hän on tunnistanut itsestään Vilijonkan, joka helmet kaulassaan kieltää lapsia laskemasta liukumäkeä, ettei housut vain likaantuisi ja rikkoontuisi.

Viljonkka ja hänen kolme lastaan, aivan kuin meillä.

Kevät on uuden alun aikaa. Meillä kotona on juuri nyt rauhallista, mutta muualla toki tapahtuu paljonkin. Terveiseni sinulle, joka toivut leikkauksesta, parantelet itseäsi vakavassa sairaudessa ja sinulle, joka vietät elämäsi kevättä.