5/01/2017

Maidonvalkea vappu



Juuri, kun pääsiäisen syömingeistä oli selvitty, alkoi pääsiäisaiheisten herkkujen loppuunmyynti. Monilla ihmisillä tuntuu olevan keväisin "kesäksi kuntoon" -kampanja. Meilläpäin taitaa kyseessä olla paremminkin "kesäksi tuhtiin kuntoon" -kampanja. Vaikka minulle ei suklaata annetakaan (se kun on koirille myrkkyä), niin kyllä lammaspaistista jäi ihmisille kelpaamattomia palasia. Niitä on vieläkin jäljellä.


Suklaitten syömisen uuvuttamia ihmisiä löytyi pitkin sohvia ja nojatuoleja. Herkkuja sulatellessa oli taas ryhdyttävä arjen askareihin, esimerkiksi sähkölaskun tarkasteluun. Minä koin hetkeni koittaneen, oikaisin ihmisen kylkeen ja nostin reteesti takajalat tyynylle. Näin ne stressihormonit saadaan laskemaan.



Stressihormonit lasketaan lepäämällä, saavutetut kilot parsaa syömällä. Keväisin kauppaan ilmestyy näin sieviä kasviksia. Emäntäni piti niitä kauniina, mutta minusta ne muistuttivat sisiliskoa. Tullakseen parsan malliseksi, on siis syötävä sitä. Asia tosin vesittyi sillä, että isäntäni lorotti voisulaa kosolti parsan päälle.


Vappuaatto valkeni järkyttävän ankeana. Taivaalta tuiskutti räntää, joka ei ehtinyt sulaa pois. Kaikki aiemmin maasta noussut jäi lumen alle. Se oli surullinen ja lohduton näky.



Vappuaaton ruoat olivat yhdistelmä texmexiä ja perinteisempiä vappuherkkuja. Oliivipurkissa seisova joulupukki valittiin sopimaan ulkona vallinneeseen säähän. 


Maisa oli jo luikahtanut wappumenoihinsa, joten kaikille pöydässä oleville tarjottiin poreilevaa aikuisjuomaa. Simo sanoi, että voi hän yhden lasillisen ottaa, ikään kuin hänelle olisi useampia lasillisia tarjoiltukaan! Raittiusseuran arvoja edusti Eeva-mummin maitolasi alakuvassa etualalla. 

Joku saattaisi pitää maidonjuojaa tunnelmanpilaajana, mutta meillä arvostettiin sitä, ettei maidosta voi seurata mitään terveysongelmia, kuten mahanporeilua, pää- tai niskasärkyä, sormien kylmenemistä, polvien jäykistymistä tai edes nousuhumalaa. Toisaalta meidän ei tule jättää huomiotta maidon sivuvaikutuksia, kuten raudan imeytymättömyyttä tai ummetusta.


Kun huhtikuu vaihtui toukokuuksi väistyivät pilvet, myrskutuuli heikkeni ja auringonsäteet lankesivat maahan. Talosta ei löytynyt ainuttakaan sielua, joka ei olisi innostunut säästä. Ensimmäiset aamukahvitkin ilmestyivät etupihalle. Ja minä pääsin mukaan hölmöilemään eli läikyttämään kahvia ja syömään sammalta laattojen välistä.



Luonnon taidetta: vesihelmet lupiininversoissa.


Sammalen syöminen on siitä kimurantti juttu, että sillä konstilla on koko aika uhkana joutua sisälle. Niinpä minulla on nyt puukalikka pihalla. Tehtävänäni onkin kesän aikana jyrsiä tästä kalikasta hammastikku. Katsotaan hammastikkutilannetta loppukesästä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.