2/26/2017

Lomalle lomps!



Talvilomalle lähtö tapahtui letkeissä merkeissä. Aiemmin lähtö on hermostuttanut kaikkia perheessä, ja auto on ollut täynnä keskenään riitautuneita ihmisiä. Niin vaan perheemme on kasvanut sen kaikkein kiukkuisimman vaiheen yli. Vai oliko tämä vain unta...


Kotona vallitsi likainen loskakeli, mutta Kesäkaupungissa hohti valkea hanki. Välillä pyrytti, välillä oli ilmassa suhnua, mutta myös talviaurinko näyttäytyi. Kyllä se vaan tuntui ilahduttavan ihmisiä.

Perintökohde, parkkipaikka numero 25.

Kun emäntäni on nyt perijätär, halusi hän tarkistaa tiluksensa. Hän halusi ikuistaa kameralla hämmästyttävimmän kohteen, josta hänen on maksettava perintöveroa. Se on parkkipaikka Saimaan rannalla. Siinä onkin kadehdittavaa.


Nykyaika on kyllä ihmeellistä. Vaikka mummit eivät olleet paikalla Simon vanhojen tansseissa, niin ohjelma saatiin näkyviin you tubesta. Ja voi sitä ihastelun määrää. Meidän Simo on tuolla!


Minä kuljin loman aikana isäntäparini mukana, ja nukuin siellä, missä hekin nukkuivat. Aluksi minä olin hieman epävarma vieraista nurkista. Valojen sammuttua hiippailin hyvin varovaisin askelin emäntäni jalkopäähän nukkumaan. Ajoittain hänen jalkansa puutuivat, ja hän kippasi minut peitollaan pois pedistään. 

Vieraat äänet huolestuttivat minua, ja päätinkin reagoida kaikkiin rapinoihin. Niinpä haukuin kovaäänisesti sekä öiset vessaanmenijät että postinkantajankin. Mahtoi hän säikähtää, ainakin nukkujat säikähtivät. Kuvitelkaa yössä ääni: "BOUOUOUOU".


Toisessa mummolassa otin tehtäväkseni ihastuttaa Tarja-tädin. Hän on kartellut minua, sillä kertoo olevansa allerginen eläimille. Aiemmin emme ole juurikaan olleet yhtä aikaa talossa. Kun hän tuli, asetuin alun tutustumisen jälkeen hänen polvitaipeeseensa nukkumaan, ja nostin lörppähuuleni hänen jalkansa päälle. Minusta tuntuu, että tein pienen mutta lähtemättömän vaikutuksen hänen sydämeensä. Eikä allergiaoireitakaan tullut. Näin minä teen taikojani...


Maisa osti minulle uuden lelun lomalla.
 Sitten oli aika lähteä kotiin. Uskokaa pois, että kasseja oli paljon. Minullakin oli reppu omille tavaroilleni, muttei minun sentään tarvinnut sitä itse selässä kantaa. Ja oma petikin oli mukana.



Kotimatkalla ajokeli vaihteli monesti. Mielessä oli Atte, joka porukoineen oli ajamassa seuraavana päivänä miltei koko Suomen halki Rukalta kotiin. Liikenteessä tuli mieleen toive, ettei Aten autoseurue vaan kohtaisi ketään itsemurha-autoilijaa. Niin hyvin ei onnistanut kahta nuorta mopoautoilijaa lomaviikollamme.




Kuluneen viikon aikana on rotukaverini Lennu pitänyt bostoninterrierit otsikoissa. Maailmalla on levinnyt monenmoista juttua, joissa on kehuttu Lennua ja hänen kykyään varastaa huomio. Hyvä Lennu, pidetään boston-lippu korkealla!

Lennu tarkistaa kinkun.

Lomaviikon aikana oli Simolle tullut postia. Juuri, kun yksi mies saatiin armeijasta kotiin, ovat he jo haluamassa meiltä seuraavaa. Puolustusvoimille ei tunnu riittävän mikään!


Raskaan loman jälkeen on rentoutumisen vuoro. Lomaviikon molemmin puolin vietimme viikonlopun kotona. Lauantai oli tyhmä päivä, sillä aikuiset tekivät kotiin suursiivouksen, eikä minulle riittänyt huomiota ollenkaan. Nyt on koti siivottu, tohvelit kattoa kohti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.