7/31/2016

Kirsikoita ja vastanaineita



Satokausi on parhaimmillaan. Nyt, kun raparperit on kerätty, oli kirsikoiden vuoro. Myös harakat olivat kiinnostuneita kirsikoista, joten emännälleni tuli kiire eräänä iltana kerätä ne talteen, ennenkuin rosvot ehtivät ennen häntä.



Osa kirsikoita keitettiin makeaksi soseeksi, mutta emäntäni ylpeys on alla olevassa kuvassa. Hän on saanut idean tehdä kirsikkalikööriä. Kannuun laitettiin samanverran kirsikoita, sokeria ja vodkaa. Seos saa nyt olla kannussa kuukauden ajan ja sitä tulee sekoitella päivittäin. Sitten kirsikat siivilöidään erilleen, likööri pullotetaan ja pehmenneet kirsikat imeskellään hartaudella. No tämä nyt on suunnitelma, jäämme odottamaan lopputulosta.



Viikonloppuna Eeva-mummi tuli lastenvahdiksi pikku kullanmuruillemme, kun isäntäväkeni lähti Keski-Suomeen kesän toisiin häihin. Matka alkoi varhain lauantaiaamuna. Lounastauko pidettiin Jyväskylän Rossossa. Siellä ymmärretään myös koirien hyvinvoinnin päälle: terassille oli varattuna juomapiste janoisille karvaturreille.


Häät pidettiin Viitasaarella, tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä pohjoiseen. Kauniissa kesäpäivässä emäntäni työtoveri Riikka ja hänen espanjalainen miehensä Artur saivat toisensa.


Hääjuhlaa vietettiin vielä Viitasaarelta puolentunnin ajomatkan päässä Röllilän kestikievarissa, nostalgisessa maatalomiljöössä. Entinen navetta on aikanaan kunnostettu juhlatilaksi.

Siellä he nyt menevät, herra ja rouva.

Navettarakennuksessa ruokailtiin, kuunneltiin puheita, osallistuttiin visailuun ja syötiin ja juotiin pitkän kaavan mukaan ja viihdyttiin. Kyseessä oli sananmukaisesti varsin sekalainen seurakunta: luterilaisia, katolilaisia ja ortodokseja.

Varsinainen juhlatila

Tilan päätalo, jota emäntä ja isäntä asuttavat.

Näkymä rannasta, järven nimi on Iso-Korppinen

Tässä mummonmökissä isäntäparini yöpyi

Hääseurue oli varsin kansainvälistä. Sulhanen ja hänen lähipiirinsä olivat siis espanjalaisia. Isäntäparini seurueeseen kuului pari, joista toinen oli kreikkalainen. Illan aikana kuultiin puhetta englanniksi, ruotsiksi ja espanjaksi. Loppuillasta aivot olivat jo varsin pyörryksissä kielten sekamelskasta johtuen. Runsaasti virrannut viini kuitenkin voiteli kieliä ja mieliä, ja niin keskustelu jatkui sujuvana myöhään yöhön.

Illan rytmiryhmä

Juhlatilan jatkona oli pienempi tila, jossa valssattiin kahvinmurujen liukastamalla lattialla. Seinälle oli kiinnitetty kuvia kyyhkyläisten varhaisilta ja myöhäisemmiltäkin vuosilta. Häävieraiden toivottiin kirjoittavan pariskunnalle viestejä "suoraan sydämeen".




Koko minun perheeni onnittelee kyyhkyläisiä lämpimästi! Tulkaa onnellisiksi yhdessä. Oma isäntäväkeni toivoo näyttävänsä hyvää mallia teille, Riikka ja Artur. Ehkä myöhemmin tulee vielä satokausi tässäkin tuoreessa avioliitossa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.